Olen melko uusi facebookissa, koska olen pitkään suhtautunut epäilevästi sen antiin. Elelen edelleenkin tarkkailuvaihetta, tarkoituksenani saada käsitys, kannattaako jäädä vai lähteä. Tämänkertainen kurssitehtävä on erityisen mielenkiintoinen siitä syystä, että haluaisin itsekin analysoida tarkemmin, mitä facebook-kirjoittelu oikeasti sisältää. 

Oma ”kaveri” – porukkani on tarkoituksellisesti pieni, koska vasta testaan systeemiä. Se koostuu lähinnä serkuistani Keski-Pohjanmaalta, parista perheen jäsenestä ja muutamasta muusta tuttavasta.

Kun tutkin noin kuukauden ajalta facebook – kirjoittelua, olen havaitsevani siinä tietyt teemat ja tietyt piirteet. Muutamat ihmiset lähettävät lähes päivittäin jonkin merkinnän, mitä kulloinkin puuhaavat, ”täällä sitä ollaan..!”. Eräät toiset eivät näy oikeastaan lainkaan, heidän nimensä tulee esille vain jonkun toisen päivityksessä ”tykkää” – painalluksena.

Leikkimielisiä kilpailuja ja testejä lähetellään: ”Koristele joulukuusi ja osallistu Plantagenin kilpailuun!”. Eräässä terveydenhoitolehteä markkinoivassa jutussa on käännöskoneen kääntämä artikkeli ”Kiitollisuuden tervehdyttävästä vaikutuksesta” ja jutun kapulakielisestä kehotuksesta tulee hilpeä olo. ”pidä kiitollisuutta lehdessä tavaksi kirjoittaa muistiin tai jakaa rakkaansa ajatuksia lahjoja olet saanut joka päivä”. Kehotettaneen kai pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa…!

Muutama valveutuneempi välittää silloin tällöin lehtiartikkelin, jota sitten itse kommentoi. Kuukauden aikana  lähetettiin mm. Pertti Salolaisen puhe Presidenttifoorumissa ja arkkipiispa Kari Mäkisen puheenvuoro jossain lehdessä. Kumpikin kirvoitti suurehkon määrän kommentteja, joissa kritisoitiin rahan valtaa ja mahtipontista omistamista ja toisaalta moitittiin kirkko-organisaatiota sen tekopyhyydestä todeten mm. että ”aidot ihmiset ja aito kohtaaminen on muualla”. Yleensä kommentoijat myötäilivät artikkelin valovoimaisen lähettäjän sanomisia ja tarkoituksia, mikä on ymmärrettävää, koska kyseessä ovat hänen kaverinsa. Aitoa, eri puolilta asiaa valottavaa keskustelua ei mielestäni näkynyt. Jos joku virittee kysymyksiä jostakin isommasta ja tärkeästä asiakokonaisuudesta, kommentteja ei tunnu tulevan eikä keskustelua käydä. On vissiin facebookiin liian raskasta – ”ei jaksa lukea”… Eikä miettiä.  Mutta mitä pienempi asia, sitä enemmän kommentteja! Yleisimmin kirjoittajat kirjoittivat muutaman sanan lauseita: ”kotona, lapsi sairas ja hajuvedet pitkin kylppärin lattiaa”, tai, ”olen vilustunut”, tai ”jouluvalot on nyt ripustettu”, ”tuoksuva jauhelihakeitto pimenevässä illassa…” Tämän tapaisiin tuli aina muutama lyhyt kommentti, jossa osallistuttiin myötätunnolla kirjoittajan kärsimykseen, vahinkoon tai elämän kauheuteen.

Tietyt henkilöt keskittyivät toistuvasti lähettämään you-tubista musiikkivideoita liittäen mukaan huokauksen, ”kuulkaa kuinka ihanaa musiikkia!” Myös jouluradion käynnistävä painike löytyi sivuilta.

Omassa kaveripiirissäni tuntuu olevan kaksi leiriä: älymystö ja muut. Älymystö saattaa joskus iskeytyä jonkin asian kimppuun, kritisoiden, suomien ja kiihkoillen. Tämä innostus on kuitenkin hetkellistä laantuen sitten hiljalleen samoihin teemoihin ”muiden” kanssa; asioiden keskittyessä arkisiin asioihin kuten em. ”jouluvalot”, ”jauhelihakeitto” ”adventtitoivotus” jne.

Yhteisösivuihin tutustuin ensimmäistä kertaa tämän tehtävän tiimoilta. En voi kommentoida työyhteisöni tai edustamani organisaation sivustoja, koska en kuulu mihinkään sellaiseen. Olen yksinäinen ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Tutustuakseni yhteisöjen facebook-sivustoihin valitsin sattumanvaraisesti pari erilaista yhteisöä. Kävin katsomassa ”Raamatunlukijain liiton” facebooksivut, ”Älä osta mitään” – kampanjan sivut sekä ”Jaakko Teppo”- trubaduurisivut. Vaikutelmaksi muodostui, että em. sivustot ovat edustamansa asian jatkuvuuteen ja markkinointiin tähdättyjä. Joku päävastuulliseksi nimetty vie kampanjan tavoitetta eteenpäin yrittäen pitää yllä ”punaista lankaa” asiansa tunnetuksi tekemiseksi. Myös tiedot tulossa olevista tapahtumista on pidetty hyvin esillä. Kommentoinnit ja keskustelut näillä sivustoilla jäävät hyvin vähäisiksi. ”Tykkää” – painalluksia esiintyy ikään kuin sen merkiksi, että joku näitä sivuja kuitenkin lukee.